Miten työnantaja ja työnhakija löytävät toisensa osuvammin? Miten tekijät saisivat oman osaamisensa esille paremmin?

Kohtaantotyöpajan tunnelmia 20.11.2018 kirjasi ylös KYLÄ Group.

Työpajassa pyrittiin pienryhmissä etsimään ratkaisuja kohtaanto-ongelmiin esimerkiksi digitaalisuuden ja uusien koulutusratkaisujen kautta. Työpaja toi yhteen työnantajia, työnhakijoita sekä työmarkkinoiden asiantuntijoita.

Kohtaanto-ongelma tarkoittaa tilannetta, jossa työnantajat ja työnhakijat eivät kohtaa, työttömyys pysyy ennallaan ja työnantajilla on samaan aikaan pula työntekijöistä. Jopa 28 prosenttia Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyyn vastanneista yli 1100 yrityksestä ilmoitti ammattityövoiman saatavuuden olevan jo kasvun este.

TE-palveluiden Kati Lammi ja Saranen Consultingin Pirkko Saloranta pohtivat, mitä kohtaanto-ongelmalle voisi tehdä. Työnimi pitkään tälle hankkeelle oli rekrytoinnin rohkaisuryyppy. Kati ja Pirkko etsivät konkreettista alkupamausta, jotta aiheeseen päästään paremmin käsiksi. Syntyi kohtaantotyöpaja, joka toteutettiin marraskuun lopussa Tampere Triben tiloissa KYLÄ Group -osuuskunnan fasilitoimana. Rohkaisuryyppykin otettiin tilaisuudessa jykevänmakuisen terveysmehun muodossa. Työpaja mahdollisti työnhakijoiden ja työnantajien helpon kohtaamisen ja keskustelun, sekä kannusti etsimään ratkaisuja ongelmaan.

Päivän aloituksena toimi roolileikki, jossa Taina Työnantaja ja Tiina Työnhakija keskustelivat kärjistetysti työnhaun ongelmista ja uskomuksista. Tämän jälkeen aiheeseen pureuduttiin pienryhmissä. Jokaisessa ryhmässä oli työnantajien edustajia, työnhakijoita ja asiantuntijoita. Keskusteluissa käsiteltiin sitä, onko kohtaanto-ongelma oikeasti olemassa ja mistä se on syntynyt? Pohdittiin myös millaisissa tilanteissa ongelma näkyy. Millaiset asiat ovat esteenä työnantajien ja työntekijöiden välissä?

Kuva: Tarja Lempinen

Työnantajat kokivat ongelmiksi työnhakijoiden tietojen ja taitojen tai kielitaidon puutteen, jatkuvasti muuttuvan alan ja tiukan lainsäädännön. Työntekijät kaipasivat palautetta siitä, miksi eivät saaneet työpaikkaa. Joku osallistujista oli sitä mieltä, että kohtaanto-ongelma ei ole niin iso kuin siitä puhutaan. Osa työnantajista rekrytoi osaajia ulkomailta, koska Suomesta ei löydy työntekijöitä tarpeeksi.

Työpajassa ideoitiin ratkaisuja ongelmaan. Tarvetta nähtiin esimerkiksi uudenlaiselle verkostoitumiselle ja alustoille, jotka tukevat työnantajien ja työntekijöiden kohtaamista, ja jossa työnantajan tarpeet ja työntekijän tietotaito voidaan kohdentaa helposti.

Mietittiin myös työnhakijoille agenttimaista palvelua, joka auttaisi työpaikkojen etsimisessä ja kontaktoinnissa. Verohelpotusta ideoitiin yrityksille, jotka haastattelisivat enemmän hakijoita. Työkokeilut olivat myös monen ryhmätyön ratkaisuehdotus. Työnhakijoita kannustettiin lähettämään avoimia työhakemuksia ja rohkaistiin hakemaan paikkoihin, vaikka kaikkia vaadittavia taitoja ei vielä olisikaan. Apukäsille, jotka auttavat työnhakijoita työpaikan etsimisessä, todettiin olevan tarvetta.

Lisäksi suunniteltiin valmennusohjelmia, jotka fokusoivat enemmän motivaation ylläpitämiseen ja toimeenpanon taitoon. Ulkomaalaiset työnhakijat toivoivat lisää englanninkielistä valmennusta. Yleisesti työnantajilla ja työnhakijoilla oli hyvät kokemukset TE-palveluista.

Päivän veti yhteen erityisasiantuntija Tapani Kojonsaari työ- ja elinkeinoministeriöstä. Päivä oli todella onnistunut ja ajatuksia herättävä. Aiheeseen pureuduttiin ja uusille ajatuksille annettiin tilaa. TE-palveluiden ajatus tarttua asiaan rohkealla ja kokeilevalla tavalla oli hyvä aloitus. Tästä on hyvä jatkaa!

Tunnelmia työpajasta videon muodossa (Youtube)